Kartiskajärvi (Jämsä)la 99 sthk Lplgtheg Íar9s Tmil0pxi 8TG( mpmmo sv
Kartiskajärvi | |
---|---|
Sijainti | Jämsä |
Valtio | Suomi |
Koordinaatit | |
Pinnankorkeus | 146,7 m [1] |
Pinta-ala | 7,078 ha [2] |
Rantaviiva | 1,626 km [2] |
Laskujoki | oja Vähä Kartiskajärveen [1] |
Saaria | ei saaria [1] |
Järvinumero | 35.723.1.010 |
Kartiskajärvi |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Kartiskajärvi [2][1] on Keski-Suomessa Jämsässä ja Jämsässä metsäalueella sijaitseva järvi.[2][1]
Sisällysluettelo
- 1 Maantietoa
- 2 Vesistösuhteet
- 3 Historiaa
- 4 Lähteet
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 7,1 hehtaaria ja se on 650 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Se sijaitsee mäkisellä ylängöllä mäkien välisessä painaumassa. Pohjoispuolella sijaitsee Saravuori, jonka huippu kohoaa noin 50 metriä järven vedenpintaa korkeammalle. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria ja se on autio. Sen rantaviivan pituus on 1,6 kilometriä ja sen loivat rannat ovat metsämaata. Kuntien välinen raja ylittää järven kaakko-luoteis-suuntaisena niin, että noin neljäsosa siitä jää Jämsän puolelle.[2][1][3]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Längelmäveden alueella (35.72), jonka Eväjärven valuma-alueeseen (35.723) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 146,7 metriä mpy. Siihen on johdettu kolme metsäojaa, joista lounaisrantaan laskeva on Ahvenjärven laskuoja, ja länsirantaan laskeva on Pahajärven laskuoja. Järven luusua sijaitsee itäpäässä, missä järvestä työntyy kuruun kapea lahti. Laskuoja yhtyy suolla Saarijärveltä tulevaan laskuojaan. Oja laskee Vähään Kartiskajärveen, joka laskee puolestaan lopulta Väärä-Kalkkuun.[2][1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosien 1958 ja 1965 peruskartoissa ovat järvien väliset ojat osittain perattu suoriksi. Järven vierestä kulki tuolloin jo metsäautotie ja se itärantaan oli rakennettu kolmen rakennuksen kämppä. Kämppä näkyy vielä vuoden 1981 kartassa mutta ei enää seuraavassa vuoden 1988 kartassa.[4][5][6][7][8][9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Kansalaisen karttapaikka: Kartiskajärvi, Jämsä (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 3.1.2018.
- ↑ a b c d e f SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.1.2018.
- ↑ Kansalaisen karttapaikka: Kartiskajärvi, Jämsä (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 3.1.2018.
- ↑ Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2142 12 Urtimojärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1958. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
- ↑ Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2142 12 Urtimojärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1977. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
- ↑ Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2142 12 Urtimojärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
- ↑ Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2144 03 Eväjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
- ↑ Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2144 03 Eväjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1981. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
- ↑ Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2144 03 Eväjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
Kokemäenjoen vesistö (35) |
Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: |
Vanajaveden-Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Suur-Päijänteen alue (14.2) | ||||||||||||||||||
Mallasveden ja Pälkäneveden alue (35.71) |
noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Längelmäveden alue (35.72) |
noin 190 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Vesijärven valuma-alue (35.73) |
noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Venehjoen valuma-alue (35.74) |
noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Leppähampaanjoen valuma-alue (35.75) |
noin 110 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Pääskylänjoen valuma-alue (35.76) |
noin 130 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Hauhon alue (35.77) |
noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Kukkian reitin valuma-alue (35.78) |
noin 240 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Ormajoen valuma-alue (35.79) |
noin 40 kohdetta
|